Uusi arki alkaa hahmottua

Mäntykodin asukkaat ja henkilökunta muuttivat väistötiloihin Lassintaloon maaliskuun 5. päivä. Väistötiloihin siirtymiseen oltiin valmistauduttu henkisesti jo useamman vuoden ajan. Muuttopäivän konkretisoitua järjestimme tiedotustilaisuuksia henkilökunnalle, omaisille ja yhdistyksen jäsenille. Mäntykodin asukkaat elivät henkilökunnan mukana muuttosuunnitelmien laadinnassa. Silti emme osanneet varautua siihen, kuinka paljon Mäntykodin arki lopulta muuttui tuolloin maaliskuussa 2020. Sen muutoksen nimi oli Korona.

Muutto itsessään meni hienosti ja asukkaat olivat tyytyväisiä, mutta väsyneitä muutosta, kuten henkilökuntakin. Muuton tiimellyksessä seurasimme valtakunnan uutisista koronan leviämistä maailmalla ja hallituksen tiedotustilaisuuksia kotimaan tilanteesta. Väistötiloihin toiminta suunniteltiin niin, että ennen kahdessa erillisessä kerroksessa ollut hoivaosasto sijoittui väistötiloissa yhteen kerrokseen ja pienenä yksikkönä vanhalla Mäntykodilla toiminut vuorohoito-osasto laajeni 13 paikasta 21 paikkaan.

Muuton jälkeisellä viikolla saimme Oulun kaupungilta tiedotteen, jossa ilmoitettiin, että joudumme sulkemaan Koskenkodin erityisryhmän päivätoiminnan, vuorohoito-osaston sekä fysioterapiapalvelut toistaiseksi. Uutinen oli odotettu, mutta aiheutti henkilökunnassa huolta muun muassa ikäihmisten ja heidän omaistensa jaksamisesta ja kotona selviytymisestä.

Vuorohoito-osastona alkanut toiminta ajettiin alas viikon sisällä ja saimme Kaupunginsairaalan kautta uudet asukkaat kyseiselle osastolle. Fysioterapeutit ja päivätoiminnan henkilökunta siirtyi työskentelemään kahdelle osastolle.

Samaan aikaan saimme ohjeet suojavaatetuksen käytöstä. Henkilökunta oli velvoitettu käyttämään suun ja nenän peittäviä kertakäyttöisiä maskeja koko työvuoron ajan. Suojavaatteiden käyttö oli entuudestaan tuttua henkilökunnalle, mutta vain poikkeusoloissa ja hetkellisesti. Suurin ongelma oli kuitenkin suojavaatteiden saanti keskusvarastosta. Niitä ei joko tullut ollenkaan tai sitten ne olivat vanhentuneita ja aiheuttivat hengitystie- ja iho-oireita osalle henkilökunnasta. Tilanne korjaantui onneksemme valtakunnallisen ”maskikohun” myötä huhtikuussa.

Koronan myötä jouduimme myös sulkemaan ovet omaisilta, vierailijoilta ja vapaaehtoisiltamme. Mäntykodin oma kulttuurihoitaja Mikko kävi riksa-ajeluilla asukkaiden kanssa lähimaastossa, istutti kukkia, lauloi, soitti ja leipoi asukkaiden kanssa. Omaisten ja läheisten ikävää yritimme lievittää järjestämällä ”ikkunavierailuja” ja ottamalla laajempaan käyttöön digilaitteet. Järjestimme parvekekonsertteja ja asukkaat ulkoilivat terassilla.

Jokainen työntekijä oli varmasti kesälomansa ansainnut ja mahdollisuuden hengähtää hetken. Hiljaa toivoimme, että pääsisimme palaamaan vanhaan hyvään aikaan jo syksyllä. Osittain olemme jo palanneetkin, aukaisimme fysioterapiapalvelut sekä päivätoiminnan. Omaiset pääsevät jo rakkaittensa luo, vaikkakin maskia käyttäen.  Vapaaehtoisilla on mahdollisuus ulkoiluttaa asukkaita. Onko tämä nyt sitten se meidän uusi arki, toistaiseksi?

Haluan vielä kiittää meidän uskomattoman ammattitaitoista, joustavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa. Kiitos, ilman teitä tämä ei olisi onnistunut!

Nina,
Mäntykodin toiminnanjohtaja