Kotiväki-hankkeen (2018 – 2021) aikana olemme vierailleet useissa työyhteisöissä ja oppilaitoksissa puhumassa ikääntyneisiin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta ja lähisuhdeväkivallasta vanhustyön ammattilaisille ja opiskelijoille. Myös eri verkostoissa, kuten Oulun elämänkaariverkostossa ja löytävän vanhustyön verkostossa, on noussut esiin selkeä tarve vahvistaa vanhustyön ammattilaisten taitoja ikääntyneiden kohtaaman kaltoinkohtelun tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja avun piiriin ohjaamisessa.
Mäntykodissa on jo pitkä historia ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun vastaisessa työssä. Mielenkiinto aiheeseen heräsi jo vuosia sitten Mäntykodin kotihoidon toiminnan aikana. Ensimmäinen aiheeseen liittyvä hanke toteutui v. 2013-2017, kun yhteistyössä Oulun ensi- ja turvakodin kanssa toteutettiin Suvanto ry:n koordinoima Juuri-hanke. Kotiväki-hanke oli luonnollinen jatkumo Juuri-hankkeelle ja tällä hetkellä on menossa viimeinen hankevuosi. Tavoitteenamme onkin, että Mäntykodissa turvataito-osaaminen on henkilökunnan erityisosaamista.
Korona-pandemia vähensi kasvotusten kohtaamisia ikääntyneiden kanssa, ryhmätoiminnat joutuivat tauolle ja yhteydet siirtyivät puhelimeen ja nettiin. Heräsi idea kehittää ja pilotoida Mäntykodin henkilökunnalle turvataitokoulutusta koulutuskokonaisuutena, jossa vahvistetaan vanhustyön ammattilaisten taitoja kaltoinkohtelun tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja auttamisessa. Pilottia suunnitellessamme nostimme esiin juurikysymyksen eli kuinka me Mäntykotilaiset voimme parhaiten pitää huolta asiakkaistamme ja heidän turvallisuudestaan? Turvallisuuden huomioiminen vanhuspalveluissa on laaja-alainen asia. Se on arkeen liittyvien turvallisuustekijöiden, asumisturvallisuuden ja resurssien lisäksi myös henkistä turvallisuutta, fyysistä koskemattomuutta, itsemääräämisoikeuden toteutumista ja erityisesti se on TUNNE. Tunne siitä, että on turvassa, tulee kohdelluksi oikein, tulee nähdyksi ja kuulluksi.
Työyhteisön (avopalvelut, kotihoito, vanhusten palvelutalot, hoivakodit jne.) merkitys ikääntyneiden kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä on tärkeä. Työyhteisön avoimuus, selkeät toimintatavat ja henkilökunnan tietotaito ovat avaimia siihen, että vanhuspalvelut ovat turvallisia asukkailleen. Kaltoinkohtelun vastainen työ on koko työyhteisön yhteinen asia ja onkin tärkeää, että koko henkilökunta hoitajista moniosaajiin on koulutettu tunnistamaan ja ottamaan puheeksi ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua. Vanhustyöntekijät ovat avainasemassa kaltoinkohtelun tunnistamisessa. Heillä on usein jo pitkä yhteinen historia asiakkaan kanssa, luottamuksellinen suhde on syntynyt ja he tapaavat asiakasta säännöllisesti.
Kun opiskelimme sairaan- ja terveydenhoitajiksi 90-luvun alkupuolella, tätä aihetta sivuttiin hyvin vähän, jos lainkaan. Tänä päivänä sekä lähihoitajien että sairaanhoitajien koulutukseen kuuluu syventäviä opintoja, joissa ikääntyneiden turvallisuus ja kaltoinkohtelu nostetaan esille. Heillä on täten valmistuessaan ammattiin perusvalmiudet tunnistaa ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua. Nämä perusvalmiudet kehittyvät sitten työuran aikana. Kaltoinkohtelua kokeneita ei kuitenkaan kohdata vanhustyössä päivittäin. Suurin osa vanhuksista elää turvallista elämää. Mutta mitä teemme sitten kun eteen tuleekin ikääntynyt, joka on joutunut kaltoinkohtelun tai väkivallan uhriksi? Kuinka osaamme tunnistaa, ottaa asian puheeksi ja erityisesti, mistä haemme apua?
Syksyllä 2020 aloitimme pilottikoulutuksen suunnittelun ja pääsimme testaamaan sitä neljä kertaa. Vaikka jokaisen koulutustilaisuuden runko olikin sama, niistä kaikista muodostui loppujen lopuksi omanlaisensa. Osallistujaryhmät koostuivat Mäntykodin moniammatillisesta henkilökunnasta. Mukana oli lähihoitajia, sairaanhoitajia ja moniosaajia.
Pilottikoulutuksessa käymme läpi kaltoinkohtelulle altistavia tekijöitä, väkivallan moninaisia muotoja, kaltoinkohteluun liittyvää lainsäädäntöä, kirjaamisen merkitystä vanhustyön ammattilaisen ja ikääntyneen oikeusturvan kannalta sekä tahoja, joista apua saa uhrille. Pohdimme kaltoinkohtelun tunnistamista, rohkeutta sen puheeksi ottamiseen ja luonnollisestikin auttamisen keinoja.
Pilottikoulutuksissa keskustelulla oli tärkeä rooli. Kokemusten ja esimerkkien jakaminen turvallisessa ympäristössä, ratkaisujen miettiminen yhdessä tekevät aiheesta yhteisen ja tämä luo pohjaa työyhteisön avoimelle keskustelulle kaltoinkohtelun ilmiöistä.
Palaute pilottikoulutuksista on ollut pääsääntöisesti positiivista ja osallistujat ovat kokeneet koulutuksen erittäin tärkeänä osana ammattitaitonsa kehittämistä. Suurin osa osallistuneista kokee oppineensa jotain uutta ja ammattitaitoaan hyödyttävää. Olemme saaneet erinomaisia kehittämisideoita koulutukseen liittyen ja haluamme kehittää turvataito-koulutuspaketista Mäntykodin valttikortin!
Ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelunvastainen työ vanhuspalveluissa on meidän kaikkien yhteinen asia! Vanhustyön ammattilaisen turvataito-osaamisen tulee olla ajan tasalla.
